Seuran historia

Vireä 100-vuotias

Ylivieskan Kuulalla on 100-vuotinen ansiokas ura takana ja uskoaksemme virkeitä vuosikymmeniä edessä. Seuran toimintaa johtaa johtokunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä varsinaista jäsentä sekä jaostojen puheenjohtajat. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sihteeri/rahastonhoitajan.

Lajijaostot vastaavat omasta urheilutoiminnastaan mutta suuret urheilutapahtumat hoidetaan koko seuran voimin talkootyönä. Talkootyön avulla on voitu toteuttaa useita mittavia ja laadukkaita urheilutapahtumia, joista viimeisimpänä esimerkkinä vuonna 2010 järjestetty 19-vuotisten yleisurheilun SM-kisat.

Seitsemän jaoston yleisseura

Ylivieskan Kuula r.y on perustettu vuonna 1909. Kuula on 102-vuotias yleisseura, jossa urheilutoiminta tapahtuu seitsemän lajijaoston toimesta.
Seura vietti arvokasta 100-vuotisjuhlaansa 15.11.2009 Ylivieskatalo Akustiikassa salintäyteisen juhlayleisön kanssa. Juhlavuoden toimintaan sisältyi useita erilaisia urheilutapahtumia, joita lajijaostot ja seura yhdessä järjestivät. Uutena toimintamuotona toteutettiin koulukierros, jossa ala-asteiden oppilaille käytiin kertomassa 100-vuotiaan Kuulan toiminnasta sekä tutustuttiin jaostojen urheilumuotoihin käytännön harjoittein.

Urheilun asema Ylivieskan Kuulassa on ollut koko toiminnan ajan vahva. Näin totesi mm. Kuulan 100-vuotisjuhlan juhlapuhuja filosofian tohtori Jouko Kokkonen, Liikuntatieteellisestä seurasta.

Puheessaan Kokkonen totesi lisäksi, että yleisseurojen arvostus on nousussa ja hän näki niiden olevan jopa tärkeämpiä kuin pelkästään huippu-urheiluun keskittyneet seurat. Yleisseuroilla on monesti kykyä muokata toimintaa erilaisia uusia tarpeita ajatellen ja pysyä näin ajan hermolla. Jouko Kokkonen totesi edelleen, että 100-vuotista taivaltaan juhliva Ylivieskan Kuula on hoitanut hyvin tehtävänsä osana suomalaista urheiluliikettä. Kokkonen totesi seuran monien urheilijoiden yltäneen kansalliselle ja myös kansainväliselle huipulle. Esimerkkeinä hän mainitsi Esko Elsilän, jo edesmenneen Hannu Polven, Tapani Haapakosken, Arja Nuoliojan ja Tero Similän.

Vaikka urheilun asema Ylivieskan Kuulassa on ollut vahva, niin hänen mielestään seuran toiminnassa on aina ollut myös kuntoliikunnallisia piirteitä. Kokkosen mielestä seuroilla on vielä paljon tehtävää. Ne voisivat vetää syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria erilaisiin harrastuksiin. Yhteiskunnan kannalta se olisi tukemisen arvoista.

Kuulan historia kansissa

Kuulan merkittävät tapahtumat 100-vuoden ajalta on koonnut kahteen historiikkiin Ylivieskalainen monitoimimies Jouko Hannula. Ensimmäinen osa Nokikentältä Olympian kentille kertoo Kuulan toiminnasta aina perustamisvuodesta 1909 lähtien vuoteen 1999. Toinen juhlavuoden kunniaksi valmistunut historiikki käsittelee vuosia 2000-2009. Molempia kirjoja voi lainata mm. Ylivieskan kirjastosta sekä ostaa vaikkapa lahjaksi seuran johtokunnan jäseniltä.

Ylivieskan Kuulalla on oma lippu joka uudistettiin juhlavuoden kunniaksi. Lipun keskellä on tuttu Kuulan logo sinisellä pohjalla. Lipun pitkittäissuunnassa kulkevat valkoiset raidat kuvaavat jaostojen määrää sekä niiden saumatonta yhteistyötä. Uudistetusta seuralipusta otettiin myös pienemmät ns. faniliput jaostojen käyttöön.


   
Lisää uutisia
Ylivieskan Kuula
«  Marraskuu   »
Kategoriat